CiWistYZ RuLEz!!!!!!!!
Akateeminen sivistys on kuulkaa hienoa. Ihan saatanan hienoa.
Mä tossa hiljan yhdessä esseessä tulin vähän kuitanneeksi muutamasta jutusta. Kas kun käytännön viestintää raataneena tiedän jotain reaalisesti olemassaolevasta viidakosta ja siitä, miten se suhtautuu oppikirjojen platonilaiseen todellisuuteen.
Totesin siis esseen konkluusiossa, että tutkimus näyttää enemmänkin kuvaavan sitä, mitä menestyneet organisaatiot tekevät oikein, kuin vastaavan siihen, miten huonosti pärjäävä organisaatio saataisiin pärjäämään hyvin.
Ja kurssipalautteessa tuli proffalta tämmöinen kuitti: Jäin kaipaamaan sitä synteesiä, jota peräänkuulutit ja johon Sinulla mitä ilmeisemmin olisi hyvät mahdollisuudet.
Ei paljon sievemmin voi sanoa, että kantsis poika vähän miettiä mitä menee puhumaan. Mutta mä kyllä tiesinkin tämän ja oikeasti menin murjaisemaan vain siksi, että olin ihan kusessa sen esseen kanssa ja jostain piti saada liuskat täyteen.
Mä tossa hiljan yhdessä esseessä tulin vähän kuitanneeksi muutamasta jutusta. Kas kun käytännön viestintää raataneena tiedän jotain reaalisesti olemassaolevasta viidakosta ja siitä, miten se suhtautuu oppikirjojen platonilaiseen todellisuuteen.
Totesin siis esseen konkluusiossa, että tutkimus näyttää enemmänkin kuvaavan sitä, mitä menestyneet organisaatiot tekevät oikein, kuin vastaavan siihen, miten huonosti pärjäävä organisaatio saataisiin pärjäämään hyvin.
Ja kurssipalautteessa tuli proffalta tämmöinen kuitti: Jäin kaipaamaan sitä synteesiä, jota peräänkuulutit ja johon Sinulla mitä ilmeisemmin olisi hyvät mahdollisuudet.
Ei paljon sievemmin voi sanoa, että kantsis poika vähän miettiä mitä menee puhumaan. Mutta mä kyllä tiesinkin tämän ja oikeasti menin murjaisemaan vain siksi, että olin ihan kusessa sen esseen kanssa ja jostain piti saada liuskat täyteen.
lähettänyt Junakohtaus
10:07 ap.
8 kommenttia:
Eihän tuo välttämättä mitään kuittailua ollut (tai sitten en vaan osaa lukea rivien välistä). Teoria ja käytäntö kuitenkin ovat (käytännössä) aika kaukana toisistaan, ja on ihan totta että jälkeenpäin pystytään (ainakin yrittämään) kuvaamaan tilanteita joissa yrityksissä tehtiin oikein ja siitä seurasi jotain hyvää. Kun olisikin mahdollisuus tutkia pitkällä aikavälillä vähintään kahta yritystä samantyyppisissä tilanteissa ja analysoida mitä valintoja niissä tehtiin ja mitä oli seurauksena jne ja löytyisikin joku "synteesi" josta voisi oppia niin, se vasta hienoa olisi. Siksi onkin loistavaa että aivovuotoa tapahtuu myös noin päin, käytännön työstä yliopistoon vähän varttuneempana, mahdollisuudet asettaa asioita raameihin ovat silloin aika hyvät.
Minäkään en näe kommentissa mitään kuittailua, vaan pelkkää uteliaisuutta, tyyliin "Anna palaa, kun kerran näkemyksen olemassaolosta vihjaat".
Helen, olet oikeassa siinä, että kun menee työelämästä yliopistoon, kykenee joissakin asioissa taipumaan aivan erilaisiin näkökulmiin kuin suoraan lukion penkiltä. Kaikissa aineissa tämä ei toimi, mutta todella monissa valtsikan kyllä. Erityisesti johtamisen koulutusohjelmassa. Sen aiheet saa oikeasti(TM) haltuunsa vasta kun on jokin vakaa työelämätausta, jota vasten niitä voi peilata.
Voihan se olla että se ei ollut kuitti, mutta se essee oli niin karmeaa huttua, että eläissäni en ole sellaista tekstiä käsistäni päästänyt ja mua jo kirjoittaessa hävetti, että tällaisen päälle kehtaan vielä heittää tollasta läppää.
dyro,
tää puhuttu kurssi oli osa joko viestinnän aineopintoja tai johtamisen sivuainekokonaisuutta, kumpaan sen sitten tahtoo laittaa.
Mitä asiaan tulee, niin tietenkään mulla ei ole ratkaisua siihen, miten paskoista firmoista saadaan hyviä.
Mutta ei se ratkaisu oikeasti mene niin, että sadannen kerran kerrotaan miten Absolut-vodka lanseerattiin (mistä en tokikaan syytä Leif Åbergia, joka puhuu muista ja fiksummista asioista), minkä jälkeen jäädään ilmeisesti odottamaan, että tarttee lanseerata USA:n markkinoille vodka tilanteessa, jossa itärannikon suuret homoyhteisöt alkavat asettua trendinnäyttäjiksi ja rahaa on vaikka lampaat söisi, koska muuta siitä ei opi.
Kun edes tietäisi miten estää hyvien firmojen paskeneminen, niin sekin olisi jo jotain.
Tohon mulla on sellainen "laihtuminen onnistuu kun syö vähemmän kuin kuluttaa kautta rikkaaksi tulee ostamalla halvalla ja myymällä kalliilla" -tyyppinen ratkaisu: hyvä firma ei muutu paskaksi, kunhan vain viítsitään tehdä työt suurin piirtein kunnolla.
Miten siihen päästään, on tietysti arvoitus.
Minulla oli aikanaan idea kuinka Apple tuhosi mahdollisuutensa henkilökohtaisissa tietokoneissa nimenomaan mainostamalla. Ilman sitä ensimmäistä vallankumouksellisia mainosta firma olisi varmasti markkinajohtaja.
En tiedä onko tuossa mitään perää, mutta nyt kun sivistyneistö näyttää virkistyvän uusilla jäsenillä ja punakaartit ulvovat mykkää huutoaan pimeään yöhön, niin tuota saa vapaasti ihmetellä jos kiinnostaa.
Itse ymmärrän nykyään melko hyvin tuon kuinka huojuva jalkauttamisen ja kädettämisen ero on. Ehkä on asioita jotka edistyäkseen eivät tarvitse strategiaa ollenkaan ;)
Jos nyt oikein vitun metafyysisiksi ruvetaan, niin tässä taas kerran nähdään Clausewitzin ja Suntzin ero.
Oppikirjojen maailma on Clausewitzin kuvaama syy-seuraus-härveli, johon mennään tekemään A:ta ja tulokseksi saadaan B:tä. Markkinoiden todellisuus taas on Sunzin kuvaama alati muuttuva voimatasapaino, josta ei voi antaa pysyviä sääntöjä.
Mutta tämä on löyhää puhetta ja markkinatalouden koko idea on makrotasolla estää tunaroinnin seurauksia realisoitumasta liiaksi, koska toisesta päästä pukkaa uutta onnensa etsijää, joista aina välillä joku vahingossa onnistuu.
Rentolan Kimmo sanoi tuossa pokatessaan vuoden parhaan tietokirja -palkinnon, että jokainen tekijä tietää omien töidensä puutteet ja virheet.
Ja sanoi sitten kuolemattoman. Niistä pitää vain yrittää olla hiljaa.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu