Pojista miehiä
Näin vuosia oman käpykaartini jälkeen olen oivaltanut, että armeijan käymisestä itse asiassa on hyötyä yksilölle.
Armeijassa oppii asiallisen suhtautumisen auktoriteetteihin, kun näkee, miten vähällä järjellä maailman asioita pyöritetään.
Armeijassa oppii asiallisen suhtautumisen auktoriteetteihin, kun näkee, miten vähällä järjellä maailman asioita pyöritetään.
lähettänyt Junakohtaus
10:10 ap.
9 kommenttia:
Armeijassa oppii myös mitä liikkuu sen ranualaisen metsurin päässä joka ampuu itseään lomilla haulikolla käteen tarkistaessaan onko tussari vireessä – ja jonka kanssa pitää elää tiiviissä yhteistyössä kuukausikaupalla. Eli eipä paljon mitään.
Ihmiset, jotka eivät käy armeijaa eivät välttämättä koskaan joudu kohtaamaan kansan syviä rivejä, mikä olisi useille heistä varsin opettavaista.
Pidän nämä mielessä seuraavan kerran, kun joku mies laukoo, että "jos minun poikani menee sivariin, niin ei ole sitten kotiin enää tulemista".
Minäkin olen käsittänyt, että valtion poikakoulussa oppii myös ymmärtämään, miten tavattoman erilaisia ihmiset aidosti ja sisäsyntyisesti ovat, ja että eräs akseli jolla tämä erilaisuus ilmenee on, että muutamat ovat ihan vitun tyhmiä.
Saman oppii vankilassa.
"Saman oppii vankilassa."
Vankilassa jakauma on valikoituneempi ja varmasti ääripäihin painottuneempi.
Merillä oppi sen, että "vitun tyhmien" kanssa pitää, ja kannattaa tehdä yhteistyötä. Muuten homma niin sanotusti kusee.
Varmaan samaa oppii armeijassakin. Ja tietysti kaikkialla kunhan tarpeeksi vanhaksi tulee, mutta miksi siirtää tulevaisuuteen sitä, minkä voi oppia jo nuorena ;)
Koska minulla on punaiset paperit, jään tuotakin arvokasta kokemusta vaille. Tosin ei meikäläisen pää kestäisi siellä päivääkään. Hernekeiton höysteeksi sopisin kyllä.
Mä myös luulen, että vankila on huono paikka minkään opettelemiseen.
Ja tietty, totta kai pitää osata tehdä hommia tollojenkin kanssa. Eikä tässä mitään einsteineja itsekään olla.
Brim said...
" Koska minulla on punaiset paperit, jään tuotakin arvokasta kokemusta vaille. Tosin ei meikäläisen pää kestäisi siellä päivääkään"
Sama täällä: Ei kelpaa meikäläinen rauhan ajan palvelukseen.. Olen kuitenkin nykyään tullut siihen tulokseen, että yleinen asevelvollisuus on positiivinen asia. Perustelut veisivät liian pitkään ja ilman muuta on selvää että on koko ajan kehitettävä sekä asepalvelusta, että siviilipalvelusta.
Junakohtaus:
"Ja tietty, totta kai pitää osata tehdä hommia tollojenkin kanssa. Eikä tässä mitään einsteineja itsekään olla."
No ei olla ei. Tämän pitäisi olla selvää ;)
Ajattelin lähinnä sellaista vertauskuvaa, että jos vertaa valtiota laivaan niin jokaiselle on siellä paikkansa, mutta kun hommat käyvät todella ikäviksi niin se tolloinkin saattaa tyhmällä rohkeudellaan pelastaa koko porukan. Kukaan ei oikeastaan etukäteen tiedä missä tilanteessa kenenkin hermot pettävät ja missä tilanteessa kenestäkin tulee painolastia.
Markku,
mä olen ehdottomasti samaa mieltä. Diversiteettiä ihan oikeasti tarvitaan. Ei sitä mistään ennalta tiedä kuka mihinkin voi olla hyvä ja sellaisia, jotka oikeasti eivät ole hyviä mihinkään, on niin vähän että eiköhän ne tossa mukana kulje.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu