Uusi, söpömpi linja
(Säästän teidät yksityiskohdilta, mutta pari viimeistä päivää olen ollut vähemmän terve enkä ole kokenut syömistä mitenkään erityisen mielekkääksi. Nyt alkaa kunto parantua ja jokin etäisesti nälkää muistuttava tunne hiipiä tajuntaan. Kumma kyllä, pelkällä teellä ei näköjään pärjää loputtomiin.)
Olen päättänyt muuttaa tämän blogin linjaa söpömmäksi ja pörröisemmäksi. Piruako mä aina jauhan kaikista ikävistä, kysytte te, ja hyvästä syystä. En takaa kuinka pitkään uusi linja jatkuu, joten nauttikaa nyt, kun vielä ehditte.
Olen päättänyt muuttaa tämän blogin linjaa söpömmäksi ja pörröisemmäksi. Piruako mä aina jauhan kaikista ikävistä, kysytte te, ja hyvästä syystä. En takaa kuinka pitkään uusi linja jatkuu, joten nauttikaa nyt, kun vielä ehditte.
lähettänyt Junakohtaus
3:27 ip.
27 kommenttia:
No olipas se söpö. Leijona oli kyllä sen oloinen että "jo nyt on saatana jos et kohta lakkaa kiusaamasta..."
Tarpeeksi kun sairastaa niin karskikin äijä vaihtaa söpömmälle linjalle.
Tarkoittaako tämä nyt sitä että sinua saa halia? 8)
Ei sentään. Katsotaan nyt, kunhan mä pääsen neuleisiin asti.
Leijonilla vain ei ole huumorintajua.
Heh, arvelinkin että et niin paljoa ole pehmennyt.
Pelkäsin koko videon ajan, että kohta siinä tapahtuu jotain traagista. Huh. Ei onneksi tapahtunut.
Miksei muka saa halia?
Okei okei, sovitaan niin, että halata saa, mutta haliminen menee yli.
Luulen että se oli hyvinkin huumorintajuinen leijona, tai sitten sen maha vaan oli niin täynnä, ettei se jaksanut syödä sitä kiusaavaa karvamakkaraa.
Mun mielestä se leijona näytti olevan lähinnä pihalla, että mikäs toi tollanen on ja mitä tässä kuuluu tehdä. Kattokaa se eka käpälänläppäsy, se tulee ihan leijonanvaistolla vain, vailla suurempaa ajatusta.
No annetaas sellainen kunnon äijähalaus, missä toiselta rutistetaan keuhkot kasaan ja päälle päätteeksi vielä taotaan selkään niin että ne viimeisetkin ilmat lähtee pihalle *äijähalaus*
Kohta meitä homotellaan!
No voi jumalan pyssyt.
Homot!
Toisaalta Virallisen Homottelu Direktiivin mukaan homottelu ei ole pätevää ilman tehostesanaa "vitun".
Pätevä homottelu menee aina kaavalla "vitun homot" ja se myös torjutaan kaavalla "me ei olla mitään vitun homoja".
Tehän olette söpöjä.
Oikeasti piti kysyä, että kellä ylipäänsä on lemmikkinä leijona ja mikä tärppä se toinen oli..?
Se toinen on tietty fretti, ja mä en tosiaankaan tiedä kuka pitää leijonanpentua himassa ja miksi ja ymmärtääkö se mitä on tekemässä.
Tuo esitys oli kyllä niin heteromiehinen halaus, ettei jääkiekkoilijakaan voisi erehtyä.
Junakohtausta itseään en toki kovin hyvin tunne, mutta yleensä nuo tunteellisuuden ja/tai yltiömyönteisyyden puuskat menettävät muutosvoimansa arkirealismin läimäytellessä napakalla kämmeniskulla kasvoihin. Eipä muuta kuin tsemppiä söpöilyyn! (Laitanpa tähän vielä oikein söpön hymiön =OD )
Jääkiekkoilu jo mikä on homojen hommaa!
Mä koitan opettaa tytölleni, että a) hauva sanoo "hau" b) kisu sanoo "miau" c) auto sanoo "prumm" ja d) jääkiekkoilija sanoo "häh".
Miehen työ.
Opeta sille myös dialogi:
- mitä huomenna tehdään?
- huomenna jaamme kiväärit!
Voi hitto, minullahan on seksuaaligenret pahasti sekaisin. Minä kun kuvittelin jääkiekon olevan yhtä heteroa kuin pesiksen lepakkoa. Sen minä kyllä tiesin, että jääkiekkoilija sanoo häh (englanniksi huh), kävin sentään lukiota, jossa oli urheilulinja. Tässä sitä taas nähdään, mitä nainen ymmärtää urheilusta tai aseista tai mistään: ei mitään.
Näin olet päässyt kurkistamaan miehisen kulttuurin sisään, mitä ei ikinä olisi tapahtunut ilman internettiä.
Sukupuolikäsityksemme syntyvät murrosiässä, sanoisin, ja silloin vuorovaikutuksen perussävel on ujostelu ja siksi erimerkkiset vaikuttavat yhtenäiskulttuurilta, mikä ei suinkaan ole asian laita.
Faktisesti oletan jääkiekkoilijakulttuurin olevan suorastaan homofobinen, mutta se on kokonaan eri asia kuin että jokin toiminta on homojen hommaa.
Ei tämä nyt ihan kristallisoitunut, mutta menisi aiheesta eli söpöilystä semantiikan ja kielitieteen puolelle ryhtyä tässä pitempiin pohdintoihin siitä, onko homo nyt sitten homonymia. (Äitinikin toisinaan kertoo tosielämän anekdoottia itsestään: Savossa asiakaspalvelutehtävissä työskennellessään erehtyi odottelemaan paria homoseksuaaliasiakasta yli työajan, kun pomo ilmoitti, että olisi pari hommoo tulossa. Hämmentävää. Kyseessä ei siis ollut tässä tapauksessa homojen homma.)
Miehinen kulttuuri lie minulle ikuisesti mysteeri, mutta tutustunpa tosiaan sen saloihin edes näin virtuaalisesti. Toivon osoittaneeni asianmukaista kulttuuriherkkyyttä puhumalla aseista, enkä pyssyistä. Pyssy on sanana lähiuroksilleni sietämätöntä söpöilyä.
Mä luulisin, että pyssyistä sopii puhua vain, jos on pyssymiehiä tai -naisia itse. Muiden tulee puhua aseista ja mieluiten vielä spesifisti kivääreistä, haulikoista revolvereista, pistooleista, karbiineista ja ohjusjärjestelmistä.
Vai mitä sanoo Kani?
jumalan pyssyt on aika fallinen ilmaus, senkin homot.
Tietty, koska Jumala on mies. Mä ainakin ihan ekaksi loisin itselleni genitaalit, jos olisin Jumala, ja ryhtyisin vasta sitten harkitsemaan mitään maailmaa.
Nyt on kyllä arvon Junakohtaus pahasti väärässä, sillä jumala on koira. (Perustelu löytyy Googlen kuvahaulla hakusanalla "dognotgod".) Teodikeaa tai ei: jos Koira olisi uros, miksi se sallisi kastraatiot, joita yleisesti canis lupus familiariksille suoritetaan?
No jos ei ole ollenkaan pyssymiehiä, niin voi puhua vaikka itselataavista kertatulikonepistooleista.
Meidän uusista jäsenistä tuo Mama on muuten semmoinen tytsy, joka ei sovi pyssymies-muottiin millään, vaikka pieni onkin. Se ei ymmärrä aseista hevon vittua, mutta on selvästi asehulluin koko porukasta. Se pitäis esitellä jollekin esasuomiselle. Mäkään en oikein tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella, joten esa sais varmaan jonkun sortin henkisen romahduksen.
Niin, siis tarkoitin tietysti itseladattavia kertatulikonepistooleja. Kirjoitusvirheet ja niiden korjaaminen vievät terän terävimmiltäkin vitseiltä, joihin tämä ei siis kuulunut.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu