Väliaika, kahvia ja pullaa
Ensimmäisen lukuvuoteni neljästä periodista kolme on takana. Menetelmäopinnot ovat olleet mielenkiintoisia ja niitä on ollut vähän, oppiainesisällöt vähemmän mielenkiintoisia ja niitä on ollut paljon. Omaksi hämmästyksekseni olen alkanut saada opinto-oppaasta selvää.
Oodi näyttää tällä hetkellä suorituksia 43 op/26 ov, mihin en ole täysin tyytyväinen, en sittenkään vaikka osa kolmannen periodin tehdystä työstä kirjautuu vasta myöhemmin eli todellinen saldo lienee jotain 50+/30.
Neljännen periodin ja kesän aikana taidan yrittää saada saldon yli sataan opintopisteeseen. Silloin olisin aikataulussa ja alempi tutkinto valmistuisi keväällä 2007.
Edit: otin ja laskin kirjautumattomat suoritukset. Todellinen saldo kolmelta periodilta tulee olemaan 55 op/32 ov.
Oodi näyttää tällä hetkellä suorituksia 43 op/26 ov, mihin en ole täysin tyytyväinen, en sittenkään vaikka osa kolmannen periodin tehdystä työstä kirjautuu vasta myöhemmin eli todellinen saldo lienee jotain 50+/30.
Neljännen periodin ja kesän aikana taidan yrittää saada saldon yli sataan opintopisteeseen. Silloin olisin aikataulussa ja alempi tutkinto valmistuisi keväällä 2007.
Edit: otin ja laskin kirjautumattomat suoritukset. Todellinen saldo kolmelta periodilta tulee olemaan 55 op/32 ov.
lähettänyt Junakohtaus
9:55 ap.
6 kommenttia:
Kerran humanisti-kämppikseni sai minut kadehtimaan ensimmäisen vuoden opintoviikkomäärällään (yli 50). Nyt sinäkin teit sen minulle! Toisaalta, 26 opintoviikkoa hieman yli puolelta vuodelta ei ole kovin tavaton määrä, mutta kun suhteutan ne aina omiin huonommin menneisiin vuosiin.
Ei vaan, keep up the good work.
Nääh,
nopean valmistumisen ensimmäinen ja monesti jopa riittävä ehto on valita tiedekunta ja pääaine oikein.
Mä luulen, että viestinnän ja matikan nopat eivät oikeasti ole vertailukelpoisia. En mä ainakaan mitenkään mielettömästi ole ton eteen joutunut tekemään hommia, leipätyötäkin on ehtinýt toimitella ja sosiaalista elämää viettää ja välillä suorastaan lorviakin.
On kyllä totta, että vertailu on suoritettava varoen ja pitäen mielessä, ettei niitä voikaan suoraan pitää vertailukelpoisina. Se vain aina näin kylmiltään tuntuu se määrä tärkeältä, mutta tosiasiassa luulen, että esimerkiksi humanisteilla ne nopat juureutuvat tiukemmin kiven alle, mitä pidemmälle päästään. Toistaa sataa sivua pitkät gradut vaativat jo enemmän kitkeriä kyyneleitä kuin meidän 50 sivun pikkututkielmat. Kukapa tietää, ja onko sillä loppujen lopuksi sitten niin väliäkään.
Humanistipuolella kieliaineet taitavat olla kusisimpia.
Yhteiskuntatieteistä taas ilmeisesti voi tehdä suurin piirtein niin helppoja tai vaikeita kuin tahtoo ja mihin into riittää. Jos graduun ottaa jykevästi määrällisen otteen ja ryhtyy luokittelemaan helvetillistä kasaa aineistoa ja siihen päälle tekee ensin määrälliset ja sitten laadulliset analyysit, on oikeastaan tehnyt jo pari kolme gradua, koska pelkällä laadullisella kelailulla olisi päässyt läpi ihan yhtä kivasti.
Hieman eri tahti kuin allekirjoittaneen 15 ov lukukaudessa.
Työtunteja se vaan on ja ne taas on puhtaasti preferenssikysymys. Se nyt niin riippuu, että mihin kukakin tahtoo elämänsä hukata ja millä aikataululla. En mä ainakaan itseäni vielä tällä tahdilla kovinkaan elviksenä osaa pitää.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu