Halleluja, synnistä pois

Tuttavatäti G. on kotoisin Valko-Venäjältä. Sattuipa niin, että hän meni laittamaan nimensä vähän väärään paperiin. Paperissa kyseltiin että mikäs kun näin rauhan aikana poikia lähtee armeijaan vaan ei palaa kotiin ja voiskos tolle tehdä jotain.

Lähtöhän siitä tuli. Ei Lukashenkon hallinnolta tommosia kysellä.

Joidenkin vuosien säätämisen jälkeen täti G:n asiat alkavat olla Suomessa hyvällä mallilla. Oleskelulupa on mallia A3 eli helkkarin kova paperi, oma kämppä on ja muutaman vuoden paskaduunien jälkeen jopa sairaseläke.

Yhtä ja toista pientä pitää silti G:n puolesta toimitella edelleen. Ennen kaikkea kirjeet viranomaisiin on pakko jonkun kääntää, koska ei hänen oma suomensa vielä mitenkään siihen riitä.

Ja nyt tulee nurinaa: mitähän luulette, tytöt ja pojat, onko olemassa mitään tapaa estää neuvostomummoa roittaamasta frälssiksestä ilmaista ruokaa niin paljon kuin sitä siellä jaetaan ja stikkaamasta sitä eteenpäin suvun nuorille? Aivan, ei ole. Vielä kun lapset niin kauniisti auttavat paperitöissä. Ihan turha sanoa että ei meillä noita kauraryynejä kuule kulu. Sitä tulee vain, tulee ja tulee. Leipää, jauhoja, makkaraa, ryynejä. Korppujauhoakin on jo kaapissa valehtelematta pari litraa.

Näin kansat kohtaavat.