Muistoja Pohjolasta
Entinen heilani A. oli kaikin puolin näpsäkkä chiksi ja varsinkin jutuiltaan aika ylittämätön.
Sattuipa kerran lehdessä kukalie missipimatzu kertomaan, että tahtoo elämältään "ihan tavallisia asioita".
Tämä herätti A:n ajattelemaan omalta osaltaan ja lopulta hänkin totesi tahtovansa samaa, sillä epätavallinen asia olisi esimerkiksi kolmimetrinen mäyräkoira, eikä kukaan sellaista halua.
Sattuipa kerran lehdessä kukalie missipimatzu kertomaan, että tahtoo elämältään "ihan tavallisia asioita".
Tämä herätti A:n ajattelemaan omalta osaltaan ja lopulta hänkin totesi tahtovansa samaa, sillä epätavallinen asia olisi esimerkiksi kolmimetrinen mäyräkoira, eikä kukaan sellaista halua.
lähettänyt Junakohtaus
10:32 ap.
3 kommenttia:
Älä nyt. Meitsi vois hyvin ottaa. Muutenkin olen miettinyt, että voisin ihan hyvin omistaa koiran kun olen tällainen tyyppi josta helposti voisi ajatella että "tolla varmaan on koira". Mutta ei vain ole. Sääli.
Ennen vanhaan Rollossa sanottiin jos joku hankki koiran jota ei suoranaisesti ollut tarkoitettu joko a) metsästämiseen tai b) metsästämiseen, että otus oli ns. kontaktikoira, millä vihjattiin siihen suuntaan että lurppaparka hommattiin ainoastaan naispuolisen ihmisseuran tarpeessa.
Mikä tosin pitääkin paikkansa, koska itsekin sain ensimmäisen tyttöystäväni hetikohta sen jälkeen kun olin saanut collien pennun.
Kaikille ATM-luusereille tämä lienee kullanarvoinen tiedonjyvä.
Olenkin miettinyt koiran hankkimista, jahka alan saamaan säännöllisiä tuloja ;-)
Kolmimetrinen mäyräkoira olisi kätevä, kun ei tarvitsisi sitten joka päivä raahata Siwasta six-packeja.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu