Kolminkertainen eläköönhuuto
Näyttää siltä, että Turkilla ei ole mitään aikomusta vastata huutoonsa ja muuttaa järjestelmää unionikelpoiseksi.
(Luonnollisesti se hypoteettinen mahdollisuus, että Turkin hallitus todella olisi laittanut maan unionikuntoon olisi tuottanut suurelle joukolle paljon hyvää ja kenties, vain kenties, silloin olisi ollut hyväksyttävissä myös se kaaos, joka väistämättä ennemmin tai myöhemmin seuraa, kun Unionin toinen kylki on tukevasti keskiaasian verikostovuoristoissa, olisi ollut hyväksyttävissä.
Me jynkeät punaniskat, jotka emme koskaan ole moiseen mahdollisuuteen uskoneet, tervehdimme ilolla jokaista osoitusta siitä, että Turkki haluaa liittää Euroopan Unionin itseensä ja toivomme, että edes yhden, yhden ainoan kerran Brysselin broilerit osoittaisivat joskus eläissään olleensa miehiäkin.
Kaatukoon se tuhoisa hanke.)
Edit: kun kirjoitin tätä postausta, uutisessa kerrottiin vielä kirjailijan joutumisesta oikeuteen. Tällä hetkellä linkki vie uutiseen, jossa kerrotaan, että syytteet kumottiin. Inhmilliseltä kannalta tämä on tietysti hyvä asia, mutta Turkilla ei mielestäni edelleenkään ole mitään asiaa Unioniin ainakaan ennen, kuin Armenian kansanmurha on tunnustettu. Jokainen Turkin tervetulleeksi toivottava voi miettiä miten suhtautuisi, jos Saksa valtiona kiistäisi juutalaisten kansanmurhan.
(Luonnollisesti se hypoteettinen mahdollisuus, että Turkin hallitus todella olisi laittanut maan unionikuntoon olisi tuottanut suurelle joukolle paljon hyvää ja kenties, vain kenties, silloin olisi ollut hyväksyttävissä myös se kaaos, joka väistämättä ennemmin tai myöhemmin seuraa, kun Unionin toinen kylki on tukevasti keskiaasian verikostovuoristoissa, olisi ollut hyväksyttävissä.
Me jynkeät punaniskat, jotka emme koskaan ole moiseen mahdollisuuteen uskoneet, tervehdimme ilolla jokaista osoitusta siitä, että Turkki haluaa liittää Euroopan Unionin itseensä ja toivomme, että edes yhden, yhden ainoan kerran Brysselin broilerit osoittaisivat joskus eläissään olleensa miehiäkin.
Kaatukoon se tuhoisa hanke.)
Edit: kun kirjoitin tätä postausta, uutisessa kerrottiin vielä kirjailijan joutumisesta oikeuteen. Tällä hetkellä linkki vie uutiseen, jossa kerrotaan, että syytteet kumottiin. Inhmilliseltä kannalta tämä on tietysti hyvä asia, mutta Turkilla ei mielestäni edelleenkään ole mitään asiaa Unioniin ainakaan ennen, kuin Armenian kansanmurha on tunnustettu. Jokainen Turkin tervetulleeksi toivottava voi miettiä miten suhtautuisi, jos Saksa valtiona kiistäisi juutalaisten kansanmurhan.
lähettänyt Junakohtaus
9:06 ap.
4 kommenttia:
Armenialaisten kansanmurha on hiukan epäselvempi tapaus kuin holokausti. Varmaa on kai se, että armenialaisia (ja kreikkalaisia myös!) nitistettiin oikein urakalla.
Arviot uhrien määrästä vaihtelevat villisti, suurin luku mihin olen törmännyt on 2000000.
Ei kai siinä aikuisten oikeasti mitään ihan tavattoman epäselvää ole. Raatoja tuli ihan pirusti ja turkkilaiset sen teki.
Ei sitäkään oikein kukaan osaa sanoa paljonko Holokaustisilla tapettiin ja keitä kaikkia.
No se nyt on varmaa, että armenialaisia kurkutettiin kosolti.
Kansanmurhia oli käsittääkseni useampia, ja niin oli toimijoitakin. Pääosan hommista hoitivat sikäläiset neohumanistit vai mitä nuor-tai-panturkkilaisia ne nyt olivatkaan, mutta parta- ja sapelipoppoolla oli myös osuutta asiaan. Näin minua ainakin on harhaanjohdettu.
Kansanmurha on minusta liian kevyesti käytetty sana. Itse tosiaan pidän juutalaisten hävitystä sinä suurena kansanmurhana, ja ehkä Joe-sedän temput 30- ja 40-luvuilla Ukrainassa ja Kaukasuksella käyvät myös kansanmurhista. Armenialaistapausta en osaa vähillä tiedoillani korottaa ihan samaan joukkoon. Saivarteluahan tämä taitaa kyllä olla.
No joo, voihan se olla että termiä käytetään liian keveästi. Mutta millä nimellä ikinä sitä lahtia kutsutaan, suunnaton ja sikamainen konnantyö se oli ja pitäisi todellakin ottaa haltuun ennen kuin mitenkään voi edes harkita Turkin ottamista mukaan sivistysvaltioiden kerhoon.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu