Pim, olet kuolevainen
Samalla tavalla kuin Roomassa triumfia pitävän sotapomon vaununkannoilla oli orja kuiskaamassa viisautta, pitäisi kaikissa esikuntakokouksissa, joissa päätetään sodasta, olla paikalla aivan erityinen viskaali seisomassa huoneen nurkassa.
Sen ainoa tehtävä olisi välittömästi teloittaa tuoliinsa jokainen, asemasta riippumatta, joka esittää suunnitelman, jonka kantava ajatus on, että vallattavan maan kansa ottaa valloittajat vapauttajina vastaan.
Tämä tuli mieleeni, kun katselin äsken A-Studion Atlasta, jossa Ulkopoliittisen instituutin johtaja (hieman kauniimmilla sanoilla) ilmoitti kannakseen, että Bush on täsmälleen niin satasen tollo, kuin miltä päältä katsoen näyttää, ja ihan oikeasti uskoi voivansa viedä demokratian Lähi-Itään.
Sen ainoa tehtävä olisi välittömästi teloittaa tuoliinsa jokainen, asemasta riippumatta, joka esittää suunnitelman, jonka kantava ajatus on, että vallattavan maan kansa ottaa valloittajat vapauttajina vastaan.
Tämä tuli mieleeni, kun katselin äsken A-Studion Atlasta, jossa Ulkopoliittisen instituutin johtaja (hieman kauniimmilla sanoilla) ilmoitti kannakseen, että Bush on täsmälleen niin satasen tollo, kuin miltä päältä katsoen näyttää, ja ihan oikeasti uskoi voivansa viedä demokratian Lähi-Itään.
lähettänyt Junakohtaus
9:53 ip.
6 kommenttia:
Eiköhän se George edelleenkin usko niin... Seuraava haaste on Iran, näköjään.
Eihän kyse ole pelkästään Bushin hölmöydestä vaan koko neokonservatiivien hyvin laaja ja ainakin kärjeltään hyvinkin älykkäistä ihmisistä koostuva joukko uskoi/uakoo niin.
Itse asiassa idea ei edes ole niin kammottavan paha, jos lähtee siitä, että joillain on joku oikeus kansainväliseen vaikuttamiseen. Voimalla ne diktaattoritkin hallitsevat.
Lisäksi, vaikka itse en tuosta neokonservatiivien ideasta pidäkään, niin on se myös saanut jotain aikaan eikä ainakaan kurdien ( eikä varmaan shiiojenkaan ) osalta voi sanoa, että asiat olisivat huonommin, kuin Saddamin aikana.
On tavallaan harhaa puhua mistään Irakin kansasta, mutta sellainen sopii hyvin niin länsimaisen vasemmiston kuin oikeistonkin agendaan heidän keskinäisissä tappeluissaan.
Sikälikin hölmöä että amerikkalaisilla on vuosikymmenien perinteet ja hyviä kokemuksia silloin kun on käytetty vaivihkaisempaa kulttuuristaloudellista hivuttautumista linjalla hollywood-detroit-rock'n'roll-mcdonalds...
edsel,
mä en usko että ne tajuaa sitä miksikään vaikuttamiseksi.
Vaihtoehtoisesti ne luulee hampurilaisten suosion todistavan, että kenestä tahansa tulee jenkki (kuten kotimantereella on tullutkin) kun vain annetaan tilaisuus.
Paitsi kulttuuristaloudellisesta miehityksestä, myös ihan oikeasti onnistuneista miehityksistä jenkeillä on kokemusta. Mitä ovat Japani ja Saksa nyt, mistä niitä lähdettiin rakentamaan? Jos toimiva konsepti on löydetty, niin miksi helvetissä sitä ei sovelleta Irakiin tai Afganistaniin? Onko vika miehittäjässä vai miehitetyissä?
Mä luulen, että saksalaisen kunnia vaatii pelastamaan naiset ja lapset enemmältä tuholta, japanilaisen kunnia tottelemaan laillista keisarin käskyä ja arabin kunnia kuolemaan miehittäjää piesten.
Ei se välttämättä ton kummempaa ole.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu