Kaikkihan sen ovat aina tienneet jo peruskoulusta lähtien
Koska Jani "Romeo" Päivärinta ei enää muista minua viikkokirjeillään, tein pienen excursion deitti-ilmoitusten pariin tarkoituksenani löytää jotain, mikä ilahduttaisi mieltänne näin lokakuun alettua.
Ikävä kyllä tällä kertaa tarjolla oli vain peruspullaa, joten ei siitä sen enempää, mutta yhden mielenkiintoisen huomion tein. "Liikunnallisuus" näkyy olevan aivan yliedustettuna sekä tarjokkaissa että haettujen ominaisuuksien joukossa, sukupuolesta riippumatta.
Mitä meidän tulee päätellä siitä, että nimenomaan liikunnalliset ihmiset näkyvät olevan väestöosuuttaan selkeästi enemmän sinkkuina ja hyvinkin epätoivoisesti hakemassa seuraa?
Aivan.
Urheilijat ovat mulkkuja.
Ikävä kyllä tällä kertaa tarjolla oli vain peruspullaa, joten ei siitä sen enempää, mutta yhden mielenkiintoisen huomion tein. "Liikunnallisuus" näkyy olevan aivan yliedustettuna sekä tarjokkaissa että haettujen ominaisuuksien joukossa, sukupuolesta riippumatta.
Mitä meidän tulee päätellä siitä, että nimenomaan liikunnalliset ihmiset näkyvät olevan väestöosuuttaan selkeästi enemmän sinkkuina ja hyvinkin epätoivoisesti hakemassa seuraa?
Aivan.
Urheilijat ovat mulkkuja.
7 kommenttia:
Tuota mieltä minäkin olen aina salaa ollut... Tai no, oikeastaan vähemmän salaa.
Niin on. Minäkin kun alan urheilemaan niin yksin saa murjottaa ja olla pahalla tuulella kädet känsillä ja lihakset kipeinä.
Ei tee edes mieli puhua kenellekään, niin on askeettista. Eikä partaakaan viitsi ajaa. Välillä sitten saa hirmu jäykkäkouristuskohtauksen kun sattuu ihan elävän naisen näkemään.
Sitten kun ryyppään, rellestän ja käytän rexonaa enkä liiku kuin siwaan, kirkolle ja takasin niin seuraa löytyy.
Tosin voi olla että ihmiset haluavat itselleen liikunnallisen ja hyväkuntoisen deitin riippumatta siitä urheilevatko itse. Parempi pyytää enemmän kuin tarvitsee.
Vielä mielenkiintoisempaa on tulkita niitä sanallisia koodeja. Mitä oikeastaan ollaan hakemassa kun puhutaan "sporttitypyistä" ja "sporttikundeista"? Näitä ainakin haettiin pilvinpimein Deitti-paperiversiossa, silloin kun se Cityn ohessa vielä ilmestyi.
Jotenkin en oikein jaksa uskoa, että sporttailu on samaa kuin liikunnallisuus.
Mielitty,
ensimmäinen ja selkein tulkinta on tietysti se sama vanha, että läskit ja rillipäät älkää vaivautuko.
On se silti outoa. Mä luen sen, että "vähä-älyinen kikattaja etsii vähä-älyistä öyhöäjää".
Joo. Perusuteliaana ihmisenä mä haluaisin nähdä sen tytön/naisen, joka ylpeänä ilmoittaa olevansa "sporttitypy". Ehkä mun tuttavapiirini koostuu hörhöistä ja nörteistä, mutta sporttitypyjä siihen ei kuulu.
Älkää olko tollaisia snobeja! Mä ainakin haluisin olla sporttitypy. Paha kyllä satun olemaan nörttitypy.
Tossa kontekstissa liikunnallisuus taitaa tarkoittaa, että omistaa lenkkarit.
Ja luulis mulkun ja tiukkapillun löytävän toisensa.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu