Siitä on kauan

Lienen ollut jotain 13, tuskin kahtatoista ja luulen että en ainakaan yli neljäntoista. Paras kaverini oli muuan Pöyhönen, jonka perhe siihen aikaan asui Kirkkonummella.

Notkuimme taas kerran eräänä iltana tyhjänpanttina tai muussa pahanteossa pitkin Kirkkonummen villejä katuja, kuten kaikki asialliset varhaisteinit (olin pitkälle yli 20 kun lopulta tajusin, että pelkästään jonkin asian harrastaminen, tiedätte: sillä lailla oikeasti, että käydään harrastuksessa, ei tee kenestäkään automaattisesti totaalista nössöääliötä) ja päädyimme lopulta hengailemaan sirkusteltan liepeille, kas kun sirkus sattui siellä sillä kertaa esiintymään.

Rahaahan meillä ei ollut ja tupakkaan se fyrkka kuitenkin olisi mennyt, joten mitään toivoa ei ollut päästä showta katsomaan. Hengailimme siis telttojen nurkilla ja yritimme näyttää vanhemmilta ja vakavastiotettavammilta, kun jostain pölähti sirkuksen roudari, karvainen ja tiukkalihainen silloiseen silmääni keski-ikäinen kundi.

- tahtooks kundit sirkukseen?, hän kysyi, ja me tietysti ilmoitimme tahtovamme.

- tuutte roudaamaan näytöksen jälkeen ni pääsette

Olisin vaikka maksanut visiitistä sirkuksen roudarina, saattaisin maksaa vieläkin. Näytöksestä en muista mitään, mutta muistan miltä tuntui näytöksen jälkeen miehenä miesten töissä pistää sirkusta kasaan. Tupakankin tarjosivat kuin aikamiehelle.

(Ja oli siinä muuten sitten pyristelemistä ennen kuin pääsin spaddusta eroon, mutta se, kuten Kipling sattuvasti sanoo, onkin jo toinen tarina.)