Esineitä, omaisuutta

Totesin taannoin seuraavaa: melkein kaikki roina, jota omistan, on korkeintaan sinne päin. Huonekaluni ovat ihan mitä sattuu, televisio on erään mainostoimiston neuvotteluhuoneen poisto, tietokone on oravannahoilla diilattu jostain ja kuteetkin ovat (vitun präheetä pitkää nahkatakkia lukuunottamatta, toki) melkoista halpakamaa. Autoakaan ei ole minkäänlaista.

Mutta muutama vehje on kunnossa.

Keittiön perustyökaluna mulla on ammattitason rujo ja raskas Victorinox, jonka pidän poikkeuksetta aina sellaisessa terässä, että käsivarresta voi pyyhkäistä karvaa irti. Talvisaappaat on suutarin tekemät oikeat saappaat, 7 talvea stadin kurassa pyörineet ja nyt vasta vähän edes käytetyn näköiset. Pistooli on jyrmyä Rugerin laatua, vehje joka ei koskaan mene miksikään ellei sitä erikseen riko.

Ja lisäksi rouvallani on korsetti, oikea korsetti eikä mikään korsettia muistuttava pitsinen lelu. Harvakseltaan hän sitä käyttää, kuinka muutenkaan, mutta vakuutan teille pojat: kun kerrankin on eskorteerannut daamia, jolla on päällään oikea korsetti, ei enää ihmettele miksi la belle epoquen naiskuva oli pyörtyilevän hento ja voimaton.