Älä kysy

Viikonpäivien nimet äänteillä ja tekstin tulkinta

Kun tutkimme viikonpäiviä äänteillä löydämme viikonpäivien sielun joka kertoo muuta. Viikonpäivien TAI -pääte on germaaninen lisäys joka juurtuu DAEG/DAG -sanaan joten leikkaamme sen pois. Sama koskee sunnuntain "nuntai" -päätettä. Tämän jälkeen kirjoitamme viikonpäivät 2 eri lukusuuntaa ja 2 eri lukumenetelmää käyttäen neljälle eriville ja saamme seuraavan listan:
1. maa nan tiis ke ski V ikko t or p er i an lau an sun
2. aam nan siit ek iks V okki t ro p re i na ual na nus
3. sun an lau an i er p t or ikko V ski ke tiis nan maa
4. nus na ual na i re p ro t okki V iks ek siit nan aam

1. on viikonpäivät maanan.tiis.keski v iikko.tor.perijan.lauan.sun.
2. on 1 rivi luettuna vasemmalta oikealle ja jokainen sana on luettu oikealta vasemmalle.
3. on 1 rivi luettuna oikealta vasemmalle.
4. on 1 rivi luettuna oikealta vasemmalle ja jokainen sana on myös luettu oikealta vasemmalle.

Lisäämällä äänteet voimme tarkastella viikonpäivien nimiä ja löytää sanat. Keskiviikon V on latinan 5 tai latinan "ve" joka lähinnä viittaa väkivalllan käyttöön. Vanhasta suomen kielestä siirtyi "oeervaem" -sana latinan kieleen pakatussa muodossa: orvm/orum: oris. Pelkkä p -kirjain on latinan kielessä lyhennys kansa -sanasta (populus, populi). Enae -sanan "yhdistää" löytyy kreikka-lainan kautta ja myöhemmin ilmenee esim ruotsin kielessä [för]ena = yhdistää.

1. emaeae enaeen teiiiies keei eskeii Ve iikekeoe te oeer pe eier ii aeen elaeva aeen esvaen
2. aeaeem enaeen esiiiite eike iikees Ve oekekeii te eroe pe erei ii enae vaaeel enae envaes
3. esvaen aeen elaeva aeen ii eier pe te oeer iikekeoe Ve eskeii keei teiiiies enaeen emaeae
4. envaes enae vaaeel enae ii erei pe eroe te oekekeii Ve iikees eike esiiiite enaeen aeaeem

Oletan että 1 ja 4 rivi on oikealla kohtaa koska 1 rivi tulee ensin esille kun äänteet lisätään kirjamille. 4 rivi päättyy totuus sanaan (aeaeem : aamen) ja tästä syystä se on viimeisenä.

Ja lopuksi kaikki 4 riviä tulkattuna nykysuomen kielelle:

Pyhä Henki teidät yhdistää ikuisessa viidessä käskyssä, kertokaa että olette perijät elävän Jeesuksen. Jeesus on aina kansassa elävä, kertokaa että ikuiset viisi yhdistää teidät Pyhään Henkeen. Esittäkää aina totuus, ikinä ei väkivalta ole oikein, erillään olevan kansan yhdistää valkeus. Missä ikinä olettekin, toisten kansojen joukossa, esittäkää viisi oikeutena eikä taakkana, silloin teidät yhdistää totuus.

Kristinusko opettaa 10 käskyä mutta alunperin niitä ei ollut kuin 5. Ohjeen mukaan niitä ei pidä opettaa käskynä vaan oikeutena tai ohjeena. Tämä tulee ilmi suomalaisten nykyisistä viikonpäivistä kun tutkimme niitä äänteillä. Viikonpäivissämme tulee suomen kielen voima erittäin hyvin hyvin esille. Millään muulla kielellä ei voida tehdä vastaavaa. Suomalaiset pakotettiin laatimaan uudet viikonpäivät mutta he piilottivat viikonpäiviin viestin tuleville sukupolville. Tätä tietoa ei käsittäkseni ole koskaan aikaisemmin julkaistu.

Turkki ei kuulu unioniin

Joku saattaa muistaakin, että vastustan Turkin EU-jäsenyyttä.

Syitähän piisaa, mutta taas tuli vastaan yksi lisää.

Erikseen huomatkaa mikä on lähde. Ulkkariahalaavampaa lehteä ette toista löydä. Ja huomatkaa myös sitaatti:

"Vanin naisyhdistyksessä ei oikein uskota, että hallitus on tosissaan luvatessaan jämäkämpiä otteita yksiavioisuuden puolesta."

Irtsikka IV eli tyttöjen pitsejä

Bongattu Marie Jo Lingerien esitteestä:

Ylellisyyttä ja tasokkuutta, naisellisimmalle osalle itseäsi.

Kelatkaa: naisellisimmalle osalle itseäsi. Tätä ei nyt joku ole miettinyt ihan loppuun asti.

Irtsikka numero kolme

Sävel Battle hymn of the Republic:

Nieminen ja Pantti tahtoo meitä valistaa
Nieminen ja Pantti tahtoo meitä valistaa

Nieminen ja Pantti tahtoo meitä valistaa
kuinka rahavalta alistaa

(Lähde Nieminen & Pantti, Media markkinoilla)

Irtsikka II

Valmennuskurssin materiaalista bongattua:

* Massayleisö helposti aivopestävissä (esim. Frankfurtin koulukunta)

Että nauratti.

Irtsikka

Helsingissä Ruttopuistoon on aikoinaan pystytetty kivi kapinassa valkoisten puolella taistelleille ruotsalaisille vapaaehtoisille.

Kiven juurella on melkein koko ajan seppele tai kukkapuska.

Kuka kumma niitä muistaa? Mistä ihmeestä tulee kukkia kapinassa valkoisten puolella taistelleille ruotsalaisille vapaaehtoisille?

Ei luulis ketään kiinnostavan.

Ja nyt mä meen takas lukemaan.

Mutta Hillevi-hiirestä huomataan

Meilähän on niitä papukaijoja. Kaksin kappalein, ihan. Hurmaavia terroristeja kaiken kaikkiaan, niille voi sanoa krääk ja ne sanovat takaisin krääk krääk ja sitten ne taas jatkavat tapettien tuhoamista.

Toisella on ikävä kyllä ongelma. Se nyppii sulkiaan.

Kaljuina ovat kainalot siiven alta, koivet ja pyrstön alta kloaakin ympäriltä sen verran, että paljasta on, mutta se ei normaaleissa asennoissa näy.

Niin että arvatkaa kumpi linnuista on tyttö ja kumpi poika.

Tuli vaan mieleen, kun rouvani hankki epilaattorin. Se on kuulkaa pojat karmea vehje.

Missä se vaihto taas munii

Lupasin kertoa siitä, miten työntekijöitä pitää johtaa sodan aikana.

Näin:

"... Liikkeen johdossa olevien henkilöiden pitäisi olla ystävällisiä. He eivät saa olla etäällä eristyneisyydessään."

"... Olisi ryhdyttävä toimiin hyväntuulisuuden kohottamiseksi. Nyt on aika, jolloin on kiinnitettävä huomiota yksilön mielentilaan ja herkkätunteisuuteen."

"... Myös sodan aikana työntekijöille on selvitettävä, että heidän suorittamansa työ on tärkeää. He tekevät oman osansa tarpeellisesta työstä."

"... Ehkä jotakin voidaan sanoa tai tehdä, jotta heidän työnsä saataisiin kiintoisammaksi ja heidän ajatuksensa johdettua pois niistä huolista, jotka painavat heitä. (...) Voitaisiin järjestää myyntikilpailut, uusi osasto tai kamppailu tuhlausta vastaan tai edelleen koettaa elvyttää tuotantoa esim 20%. Työntekijöistä tuntuu silloin mukavammalta ja he tekevät enemmän tietäessään, että liike menee eteenpäin ja on elinvoimainen."

"... Jos heitä johdetaan oikealla tavalla, niin he palkitsevat sen suorituskyvyllään ja iloisuudellaan."

Näin kertoo Kauppamiehet-lehden heinä-syyskuun numero vuodelta 1942.

Ja minä kysyn: koska se saksmanni pääsee sinne Moskovaan? Joko saa nousta montusta? Missä se vaihto taas munii?

Kattokaa vaan, mitä tossa ylempänä sanotaan. Ennen oli meno tollasta vaan sodan aikana ja muuten saatiin rauhassa olla napit vastakkain työnantajan kanssa ja kyräillä. Nyt tarttee rauhan aikanakin painaa kuin olisi sota päällä.