Älä kysy
Viikonpäivien nimet äänteillä ja tekstin tulkinta
Kun tutkimme viikonpäiviä äänteillä löydämme viikonpäivien sielun joka kertoo muuta. Viikonpäivien TAI -pääte on germaaninen lisäys joka juurtuu DAEG/DAG -sanaan joten leikkaamme sen pois. Sama koskee sunnuntain "nuntai" -päätettä. Tämän jälkeen kirjoitamme viikonpäivät 2 eri lukusuuntaa ja 2 eri lukumenetelmää käyttäen neljälle eriville ja saamme seuraavan listan:
1. maa nan tiis ke ski V ikko t or p er i an lau an sun
2. aam nan siit ek iks V okki t ro p re i na ual na nus
3. sun an lau an i er p t or ikko V ski ke tiis nan maa
4. nus na ual na i re p ro t okki V iks ek siit nan aam
1. on viikonpäivät maanan.tiis.keski v iikko.tor.perijan.lauan.sun.
2. on 1 rivi luettuna vasemmalta oikealle ja jokainen sana on luettu oikealta vasemmalle.
3. on 1 rivi luettuna oikealta vasemmalle.
4. on 1 rivi luettuna oikealta vasemmalle ja jokainen sana on myös luettu oikealta vasemmalle.
Lisäämällä äänteet voimme tarkastella viikonpäivien nimiä ja löytää sanat. Keskiviikon V on latinan 5 tai latinan "ve" joka lähinnä viittaa väkivalllan käyttöön. Vanhasta suomen kielestä siirtyi "oeervaem" -sana latinan kieleen pakatussa muodossa: orvm/orum: oris. Pelkkä p -kirjain on latinan kielessä lyhennys kansa -sanasta (populus, populi). Enae -sanan "yhdistää" löytyy kreikka-lainan kautta ja myöhemmin ilmenee esim ruotsin kielessä [för]ena = yhdistää.
1. emaeae enaeen teiiiies keei eskeii Ve iikekeoe te oeer pe eier ii aeen elaeva aeen esvaen
2. aeaeem enaeen esiiiite eike iikees Ve oekekeii te eroe pe erei ii enae vaaeel enae envaes
3. esvaen aeen elaeva aeen ii eier pe te oeer iikekeoe Ve eskeii keei teiiiies enaeen emaeae
4. envaes enae vaaeel enae ii erei pe eroe te oekekeii Ve iikees eike esiiiite enaeen aeaeem
Oletan että 1 ja 4 rivi on oikealla kohtaa koska 1 rivi tulee ensin esille kun äänteet lisätään kirjamille. 4 rivi päättyy totuus sanaan (aeaeem : aamen) ja tästä syystä se on viimeisenä.
Ja lopuksi kaikki 4 riviä tulkattuna nykysuomen kielelle:
Pyhä Henki teidät yhdistää ikuisessa viidessä käskyssä, kertokaa että olette perijät elävän Jeesuksen. Jeesus on aina kansassa elävä, kertokaa että ikuiset viisi yhdistää teidät Pyhään Henkeen. Esittäkää aina totuus, ikinä ei väkivalta ole oikein, erillään olevan kansan yhdistää valkeus. Missä ikinä olettekin, toisten kansojen joukossa, esittäkää viisi oikeutena eikä taakkana, silloin teidät yhdistää totuus.
Kristinusko opettaa 10 käskyä mutta alunperin niitä ei ollut kuin 5. Ohjeen mukaan niitä ei pidä opettaa käskynä vaan oikeutena tai ohjeena. Tämä tulee ilmi suomalaisten nykyisistä viikonpäivistä kun tutkimme niitä äänteillä. Viikonpäivissämme tulee suomen kielen voima erittäin hyvin hyvin esille. Millään muulla kielellä ei voida tehdä vastaavaa. Suomalaiset pakotettiin laatimaan uudet viikonpäivät mutta he piilottivat viikonpäiviin viestin tuleville sukupolville. Tätä tietoa ei käsittäkseni ole koskaan aikaisemmin julkaistu.
Kun tutkimme viikonpäiviä äänteillä löydämme viikonpäivien sielun joka kertoo muuta. Viikonpäivien TAI -pääte on germaaninen lisäys joka juurtuu DAEG/DAG -sanaan joten leikkaamme sen pois. Sama koskee sunnuntain "nuntai" -päätettä. Tämän jälkeen kirjoitamme viikonpäivät 2 eri lukusuuntaa ja 2 eri lukumenetelmää käyttäen neljälle eriville ja saamme seuraavan listan:
1. maa nan tiis ke ski V ikko t or p er i an lau an sun
2. aam nan siit ek iks V okki t ro p re i na ual na nus
3. sun an lau an i er p t or ikko V ski ke tiis nan maa
4. nus na ual na i re p ro t okki V iks ek siit nan aam
1. on viikonpäivät maanan.tiis.keski v iikko.tor.perijan.lauan.sun.
2. on 1 rivi luettuna vasemmalta oikealle ja jokainen sana on luettu oikealta vasemmalle.
3. on 1 rivi luettuna oikealta vasemmalle.
4. on 1 rivi luettuna oikealta vasemmalle ja jokainen sana on myös luettu oikealta vasemmalle.
Lisäämällä äänteet voimme tarkastella viikonpäivien nimiä ja löytää sanat. Keskiviikon V on latinan 5 tai latinan "ve" joka lähinnä viittaa väkivalllan käyttöön. Vanhasta suomen kielestä siirtyi "oeervaem" -sana latinan kieleen pakatussa muodossa: orvm/orum: oris. Pelkkä p -kirjain on latinan kielessä lyhennys kansa -sanasta (populus, populi). Enae -sanan "yhdistää" löytyy kreikka-lainan kautta ja myöhemmin ilmenee esim ruotsin kielessä [för]ena = yhdistää.
1. emaeae enaeen teiiiies keei eskeii Ve iikekeoe te oeer pe eier ii aeen elaeva aeen esvaen
2. aeaeem enaeen esiiiite eike iikees Ve oekekeii te eroe pe erei ii enae vaaeel enae envaes
3. esvaen aeen elaeva aeen ii eier pe te oeer iikekeoe Ve eskeii keei teiiiies enaeen emaeae
4. envaes enae vaaeel enae ii erei pe eroe te oekekeii Ve iikees eike esiiiite enaeen aeaeem
Oletan että 1 ja 4 rivi on oikealla kohtaa koska 1 rivi tulee ensin esille kun äänteet lisätään kirjamille. 4 rivi päättyy totuus sanaan (aeaeem : aamen) ja tästä syystä se on viimeisenä.
Ja lopuksi kaikki 4 riviä tulkattuna nykysuomen kielelle:
Pyhä Henki teidät yhdistää ikuisessa viidessä käskyssä, kertokaa että olette perijät elävän Jeesuksen. Jeesus on aina kansassa elävä, kertokaa että ikuiset viisi yhdistää teidät Pyhään Henkeen. Esittäkää aina totuus, ikinä ei väkivalta ole oikein, erillään olevan kansan yhdistää valkeus. Missä ikinä olettekin, toisten kansojen joukossa, esittäkää viisi oikeutena eikä taakkana, silloin teidät yhdistää totuus.
Kristinusko opettaa 10 käskyä mutta alunperin niitä ei ollut kuin 5. Ohjeen mukaan niitä ei pidä opettaa käskynä vaan oikeutena tai ohjeena. Tämä tulee ilmi suomalaisten nykyisistä viikonpäivistä kun tutkimme niitä äänteillä. Viikonpäivissämme tulee suomen kielen voima erittäin hyvin hyvin esille. Millään muulla kielellä ei voida tehdä vastaavaa. Suomalaiset pakotettiin laatimaan uudet viikonpäivät mutta he piilottivat viikonpäiviin viestin tuleville sukupolville. Tätä tietoa ei käsittäkseni ole koskaan aikaisemmin julkaistu.
1 kommenttia:
Sinäkin olet sitten lukenut Simonahoa. Otan osaa.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu