maanantaina, heinäkuuta 18, 2005

Universal Aeijae

Tapahtuipa Tallinnassa eilen. Minä ja muuan Launiala istuimme Tallinnan parhaan biitsin (eikä porosta häntääkään, enkä aio kertoa missä se on) rantakahvilassa, kun tuulenpuuska tempaisi vierestämme aurinkovarjon ja pöydän nurin suoraan yhden miehen niskaan.

Kaverilta kaatui kalja, mutta nopea vilkaisu paljasti, että muuta vahinkoa ei ollut käynyt. Nopealla katsekontaktilla varmistimme solidaarisuuden kaatuneen kaljan aiheuttamasta tuskasta ja minä tartuin kaatuneen pöydän toiseen päähän, kaveri toiseen. Pistettiin paikat kuntoon, nyökättiin toisillemme ja kaveri meni hakemaan uutta bisseä.

Ja näin ollaan äijiä. Ihan tuntemattomat miehet sujuvasti tietävät miten pitää toimia. Kukaan ei rupea hössöttämään mitään vaan asiat hoidetaan kuntoon. Koskaan en ollut heeboa nähnyt enkä koskaan enää näe, mutta oikein kivasti tajuttiin toisiamme.

Tajutiin toisiamme sen verran, minkä asiat vaativat. Äijät tajuavat. Ja sitten jokainen jatkaa omiaan.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

Linkit tähän tekstiin:

Luo linkki

<< Etusivu