Nuoriso on rappiolla
Tulin juuri äsken baarista kotiin (heipparallaa kaverit, ja jos tulee näppivirheitä tai vähän väsynyttä tyyliä, antakaa kaikki anteeksi).
Yöbussissa oli ahdistelutapaus. Istuin itse etupäässä autoa ja hiffasin homman, kun takaani alkoi kuulua huutoa "kuski, kuski. kuski hei".
Pitkä juttu lyhyeksi lyhentäen menin seisomaan nilkin ja tytön väliin ja kerroin nilkille, että seison tässä, koska tyttö selkäni takana pelkää sinua.
Eihän se oikein hyväksynyt eikä kunnioittanut, mutta en minä siitä toisaalta mihinkään lähtenytkään. Pysäkillään se vaati minua ulos tappaakseen minut, mutta hei, ei kaikille voi olla mieliksi, ja se joka tapauksessa oli mua jotain 20-30 kiloa kevyempi, ja pakkohan mun on sitäkin ajatella, että minkä kaiken kanssa suostun ottamaan lakiriskejä, ja muutenkin piruako mä tommosen kanssa tappelemaan olisin käynyt.
Mimmin seurassa oli kaksi riuskaa poikaa.
Kumpikin niistä antoi ahdistella seurueeseensa kuuluvaa naista tekemättä mitään. Kumpikaan ei osoittanut mitään häpeän merkkejä, kun vieras, ulkopuolinen, mies tulee puuttumaan asiaan. Kumpikaan ei osoittanut mitään häpeän merkkejä edes, kun yritin jälkikäteen kysellä niiltä, että ei sitten tullut mieleen tehdä mitään.
Mikä helvetti näita nuoria miehiä vaivaa?
------------
Edit: lueskeltuani kommentteja ja pohdittuani hieman palaan asiaan. Aika monella on ollut suhteellisen painavia argumentteja sen puolesta, että liikkeeni oli tarpeeton, kenties jopa tollo. Kuten ylempää käy ilmi, minä tosiaankin olin tulossa baarista ja vaikken missään nimessä ollut umpitunnelissa, en voi myöskään väittää että harkintani olisi ollut kirkkaimmillaan.
Sovitaan siis, että en väitä, että kaikkien pitäisi aina. Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että julkinen tila a) kuuluu kaikille ja kaikista ennen kaikkea ihmisille, jotka eivät erikseen häiritsemällä häiritse muita, varsinkaan pienempiään, joten b) tavalla tai toisella pitäisi synnyttää ilmapiiri, jossa esim. naistenahdistelu bussissa tuntuisi tekijästä itsestään huonolta idealta jo ennen rupeamista.
Yöbussissa oli ahdistelutapaus. Istuin itse etupäässä autoa ja hiffasin homman, kun takaani alkoi kuulua huutoa "kuski, kuski. kuski hei".
Pitkä juttu lyhyeksi lyhentäen menin seisomaan nilkin ja tytön väliin ja kerroin nilkille, että seison tässä, koska tyttö selkäni takana pelkää sinua.
Eihän se oikein hyväksynyt eikä kunnioittanut, mutta en minä siitä toisaalta mihinkään lähtenytkään. Pysäkillään se vaati minua ulos tappaakseen minut, mutta hei, ei kaikille voi olla mieliksi, ja se joka tapauksessa oli mua jotain 20-30 kiloa kevyempi, ja pakkohan mun on sitäkin ajatella, että minkä kaiken kanssa suostun ottamaan lakiriskejä, ja muutenkin piruako mä tommosen kanssa tappelemaan olisin käynyt.
Mimmin seurassa oli kaksi riuskaa poikaa.
Kumpikin niistä antoi ahdistella seurueeseensa kuuluvaa naista tekemättä mitään. Kumpikaan ei osoittanut mitään häpeän merkkejä, kun vieras, ulkopuolinen, mies tulee puuttumaan asiaan. Kumpikaan ei osoittanut mitään häpeän merkkejä edes, kun yritin jälkikäteen kysellä niiltä, että ei sitten tullut mieleen tehdä mitään.
Mikä helvetti näita nuoria miehiä vaivaa?
------------
Edit: lueskeltuani kommentteja ja pohdittuani hieman palaan asiaan. Aika monella on ollut suhteellisen painavia argumentteja sen puolesta, että liikkeeni oli tarpeeton, kenties jopa tollo. Kuten ylempää käy ilmi, minä tosiaankin olin tulossa baarista ja vaikken missään nimessä ollut umpitunnelissa, en voi myöskään väittää että harkintani olisi ollut kirkkaimmillaan.
Sovitaan siis, että en väitä, että kaikkien pitäisi aina. Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että julkinen tila a) kuuluu kaikille ja kaikista ennen kaikkea ihmisille, jotka eivät erikseen häiritsemällä häiritse muita, varsinkaan pienempiään, joten b) tavalla tai toisella pitäisi synnyttää ilmapiiri, jossa esim. naistenahdistelu bussissa tuntuisi tekijästä itsestään huonolta idealta jo ennen rupeamista.
lähettänyt Junakohtaus
3:10 ap.
22 kommenttia:
Jos ei ole oma tyttöystävä tai sisko niin raiskatkoon vaikka. Tuntematonta en auta. Syyt:
1) Omat riskit ovat turhan suuret. Voit saada turpiin tai saada itse pahoinpitely- tai ahdistelusyytteen asetelman kääntyessä.
2) Siten nuorille naisille välittyy viesti, että ilman miespuolista holhoojaa (mies, veli, isä) liikkumisessa on riskinsä.
Ei kai se nyt tuntematon tyttö ollut, jos kerran niiden kahden pojan seurassa liikkui.
Muutenkin vähän omituinen asenne se, että ihmistä ei voi auttaa, jos se on tuntematon. Ei tietenkään tarvi itelleen turpaan ottaa, mutta kai sitä nyt jotain voi aina tehdä? Niinkuin vaikka tuossa bussitilanteessa mennä hälyttämään se kuski, jos ei itse tahdo mennä väliin.
On toki kiva että nuoret naiset tajuavat, jotta ulkonaliikkumisessa on riskinsä, mutta on myös kiva jos huomaavat, että kaikki ihmiset eivät olekaan läpimätiä, kuten nyt Junis.
Omituista läppää saa nykyään lukea. Tuosta toisten auttamisestakin tahdotaan nykyään tehdä jonkinlainen sukupuoliasia, tasaarvokysymys, vaikka sen kuuluisi mielestäni olla sukupuolesta riippumatonta lähimmäisenrakkautta tai vaan kohteliasta käytöstä.
Hyvin toimittu.
Mutta huomaat varmaan itsekin, että poikain käytös on sitä nykypäivän pasifismia, jolla ensin koulu ja sitten tiedotusvälineet ihmisiä marinoivat.
Sitä pasifismia, joka opettaa, että riitaan tarvitaan aina kaksi tyhmää; että voimankäyttö on kaikissa tapauksissa väärin; että maailmasta tulee väkivallaton paikka, jos minä kieltäydyn väkivallan käytöstä kaikissa tilanteissa.
Tuo on juuri samaa pasifismia, joka opettaa, että maailmanrauha alkaa siitä, kun Suomi lakkauttaa armeijansa.
Muita syitä ovat varmaankin Anon nro 1) sekä perinteinen paskahousuisuus.
Joo, jos väitetään että riitaan tarvitaan kaksi tyhmää, niin voidaan myös väittää, että sovintoon tarvitaan kaksi fiksua. Ihan aina tuohon kahden fiksun kiintiöön ei tilannekohtaisesti päästä. Silloinkin voi toki itse jatkaa puhelinjalla ja ilmaista vaikka huolensa tapahtumien viimeaikaisesta kehittymisestä. Urheilutermein sitä voi sitten katsoa, mihin se riittää.
Yksi jippo, minkä isot pojat ovat pukuhuoneessa opettaneet, on että antaa tilanteen kehittyä tarpeeksi rumaksi ennen kuin menee väliin, jos nyt katsoo väliinmenon asiakseen. Tällöin on jälkikäteen helpompi sitten selitellä motiivejaan, eikä tarvi kuunnella sitä "kaikki oli hyvin kunnes toi hullu alotti". Ainakaan ihan niin paljon.
Mä olen kyllä noissa jutuissa aika itsekäs paskiainen.
Niin joo semmoinen tarkentava, että homma sujui hygieenisesti käsin koskematta. Mä vaan seisoin siinä välissä ja kerroin mistä syystä. Ei mennyt nyrkkihipaksi ollenkaan ja kokemukseni mukaan harvoin menee, kun vain oma setti pysyy kasassa eikä lähde provokaatioihin mukaan.
hienosti tehty!
En minä nyt tiedä, onko vika nykynuorisossa vai siinä psykologisessa löydöksessä, että suurissa asutuskeskuksissa suurin osa ihmisistä ignoroi muiden hädän täysin ja vain pieni vähemmistö on alttiimpi auttamaan. Että niiku nykyään ihmisiä on kahta lajia: niitä, jotka eivät tee mitään; ja niitä, jotka tekevät. Suhdeluku oli jotain 8/130, arvatkaas kumpi on kumpi...
Kun lyhennät pitkän jutun lyhyeksi niin jää epäselväksi, että minkälaisesta ahdistelusta oli kyse.
Itse en usko, että minkäänlainen suunsoittelu saisi minua haastamaan ahdistelijaa sillä tavoin kun kerrot haastaneesi. Kokihan huutelija, että tilanne piti selvittää väkivallalla
"pysäkillään se vaati minua ulos tappaakseen minut,"
Se on varmaan sitä paskahousuisuutta ja pasifismia, että mistä tahansa tilanteesta yrittää päästä pois joko pakenemalla tai ignoroimalla. jopa silloinkin kun joku huutelee törkeyksiä pikkusiskolle, äidille tai tyttöystävälle. Se ei tarkoita sitä, että antaisi jonkun raiskata tai pahoinpidellä tuntemattoman ihmisen bussissa kun katselen vierestä.
Tottakai itsekin olisin lumoissani ja kiitollinen jos joku uljas sankari löisi luun kurkkuun minulle huutelevalle kusipäälle.
Ilmeisesti kuitenkin nämä riuskat poijat ovat laskeskelleet, ettei nilkki aiheuta todellista uhkaa tytölle ja että antaa miehen vittuilla suunsa puhtaaksi kun siitä tulee pienempin vahinko kuin kovistelusta ja väkivallalla uhkaamisesta.
Mitä ihmettä?
Naiset tarvitsevat nykyään suojelua?
Hyvin toimittu mutta varsin epähelsinkiläistä toimintaa.
Kuten Annikki mainitsi niin tuntuu että mitä suurempi kaupunki niin sitä vähemmän välitetään muusta kuin itsestä: "Ei se mun ongelma ole / siinä saa vaan turpiin tai syyte napsahtaa / jokainen huolehtii vaan omista asioistaan"
Eihän tuossa ollut mitään asiallista. vellihousu mikä vellihousu.
Oot kuitenkii kuvitellut koko jutun kuten normaalisti.
Ettei vaan se ahdistelija olisi ollut neekeri?
Hatunnosto, Junis!
Miksi muuten oman itsensä suojeleminen olisi tärkeämpää, kuin sen ahdistelun kohteeksi joutuneen tytön?
Tiina,
kyllä mä voin kuvitella joitakin syitä, miksi niin olisi...
Sitä paitsi jos auttaja onnistuu hankkiutumaan yhdeksi autettavaksi lisää, operaatio on mennyt aika päin seiniä. Ei mulla ainakaan mitään hulluja sankarifantasioita ole ja viimeinen mitä mä tahdon tehdä, on päätyä tappelemaan bussipysäkillä jonkun vieraan äijän kanssa jonkun vieraan mimmin takia.
Epäilemättä olisin toiminut hyvin paljon harkitummin jos olisin oikeasti pitänyt tilannetta itselleni vaarallisena, mutta tsiigailin, että intervention voi tehdä aika riskittä kun tekee vain, ja toteuma vahvisti arvelun oikeaksi.
Oikein!
Ei meillä ole mitään yhteiskuntarauhaa ilman tällaista yhteishenkeä. Katkerat ja passiiviset nillittäjät menkööt itseensä.
ano 1,
riskit ovat suurin piirtein niin suuret kuin millaisia ottaa ja nuoret naiset tietävät jo nyt ihan hyvin, että ilman miesseuraa liikkumisessa on riskinsä.
ano 3, kyse ei ole välinpitämättömyydestä vaan pelosta.
ano 4,
pieksä itsesi.
Jotenkin tuntuu, että ne joilla on Junakohtauksen toiminnan suhteen ongelma ovat miehiä. Ehkä jopa niitä miehiä, jotka tykkäävät ahdistella naisia julkisilla paikoilla...?
Näin naisena minusta on mukava ajatus, että joku voisi tulla väliin tarpeen tullen. Ja pojat, olen itsekin mennyt, kun humalainen äijä ahdisteli teinityttöä keskellä kirkasta päivää Mannerheimintiellä Lasipalatsin ratikkapysäkillä, eikä kukaan muu tehnyt mitään. Uhittelihan se minullekin ja olihan tilanteessa potentiaalinen vaara, mutta joku raja pitää olla.
Maria,
enpä jaksa uskoa, että kyseessä oli kriitikoiden oma halu tai taipumus ahdistella naisia.
Luulen motiivien olevan toisaalta aitoa kypsymistä siihen, miten paljon ja vastikkeetta naiset miehiltä vaativat (mikä siis on totista totta, uskot tai et) ja muutamilla taas jonkinasteista noloutta, joka nousee siitä, kun tietää, että pitäisihän sitä, mutta kuinka vaan olisi käynyt.
Olen viime aikoina vähän ollut sitä mieltä, että yhteiskunnassa pitäisi käyttää merkittävästi enemmän väkivaltaa nilkkejä kohtaan. Ne tekevät sitä kuitenkin ja, nilkkejä kun ovat, eivät opi ilman että asiat menevät lihasmuistiin. Mieleen palaa Halla-ahon humoristinen heitto Partasuumiliisistä (tjsp), joka voisi ottaa tällaiset asiat hoitaakseen.
Ville,
olen eri mieltä. Esim. minun keississäni väkivallan käyttö olisi vain sotkenut asioita lisää.
Reagoida sen sijaan pitäisi merkittävästi nykyistä enemmän. Hullu ei pidä olla eikä ottaa päättömiä riskejä, mutta maltin kanssa toimiessa riskit eivät yleensä ole kovin isoja.
Uskon sitä paitsi sosiaaliseen kontrolliin enkä ruumiilliseen kurittamiseen.
1. Anonyymi: "2) Siten nuorille naisille välittyy viesti, että ilman miespuolista holhoojaa (mies, veli, isä) liikkumisessa on riskinsä. "
Mihin me enää shariaa tarvitsemme, kun meillä on nämä anonyymit? Et sitten ole muslimi? :)
Hyvin teit.
En tiedä mitkä ovat kokemuksesi väkivaltaisista tilanteista, mutta omien kokemusteni mukaan selkäänpuukottajia ja opportunisteja on hirveän paljon.
Jos menet väliin johonkin , seuraavat asiat ovat olennaisia:
Odota kokoajan että se lyönti tulee sieltä. Tiedosta se asia että joudut lyömään. Jos et joudu lyömään, pidä itseäsi onnekkaana. Jos olet kännissä tempaise heti kun se tekee minkäännäköisen liikkeen, tavoittelee taskujaan tms. Älä koskaan käännä selkää, katso silmiin ja ole vakuuttava, mielellään aggressiivinen, mutta rauhallinen, anna toiselle tilaa perääntyä niin ettei menetä kasvojaan.
Pysy vastakkaisen henkilön lyöntietäisyyden ulkopuolella. Jos tulee päälle, älä peräänny, koita pitää paino keskellä, leuka rinnassa ja kädet ylhäällä. Älä lyö nyrkillä, vaan kämmenpohjalla, avokämmenellä, ranneluulla tai kyynärpäällä. Jos vastassa on teräase, juokse. Jos et voi juosta, keskity pelkästään teräaseeseen. Teräaseelle voit uhrata kätesi kyynärpäästä alaspäin, muttet mielellään mitään muuta. Hyväksy se että jos et voi juosta, sinua tullaan puukottamaan.
Jos pääset juoksemaan, älä tee sitä ennenkuin olet perääntynyt reippaasti toisen ulottuman ulkopuolelle.
Jos sinuun osuu puukolla, älä jäädy vaan juokse, mutta ole valmiina kohtaamaan puukottaja uudelleen, koska et välttämättä pääse juoksemalla vertavuotavana karkuun. Puukon kanssa heiluva on vakuuttunut olevansa niskan päällä ja on varomaton. Puukonisku ei tunnu miltään. Shokki tulee välittömästi, käytä se hyväksesi ja kaikki se aika mikä sinulla on ennenkuin tajusi lähtee.
Jos on pinenintäkään syytä olettaa että vastapuolella on kavereita lähistöllä, älä koskaan, vahingossakaan joudu painimaan. Käytä kaikki tila hyväksesi ja pidä hänet ja hänen kaverinsa edessäsi. Peräänny ja väistele lyöden kun on paikka kunnes saavutat etäisyyden josta pääset karkuun. Humalaisia on helppo juosta karkuun ja känniset riidanhaastajat ovat usein huonokuntoisia.
Kami,
en epäile ettetkö tietäisi mistä puhut, mutta mulla on kyllä aika väkivallaton tyyli itsellä. Ei siinäkään mitään todellista uhkaa mulle ollut, tai niin mä sen ainakin arvioin.
Juu. Sehän siinä onkin kun ei koskaan tiedä. Totta on että harvemmin kukaan oikeasti haluaa väkivaltaa. Se vaan ei ole aina omassa vallassa. Varsinkin jos päättää lopulta seistä jonkun asian takia jonkun edessä, kuten sinä tuossa teit. Mikä oli oikeasti hyvä asia. Tuollaista sietäisi olla tässä maailmassa enemmän.
Onkohan siitä muuten tutkimuksia kuinka paljon promillen känni tiputtaa AO:ta? ;)
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu