keskiviikkona, maaliskuuta 29, 2006

Arvasikohan se jotain?

Vuosia sitten, kun minä ja eräs tietty Launiala olimme lähdössä riiuulle tuonne vähän idemmäksi, teimme yhdessä viimeisiä ostoksia lähikaupassani.

Minä ostin 2o pakettia pikkuhousunsuojia ja parilla markkasatasella salmiakkia, Launiala parranajovehkeet, kosteuspyyhkeitä ja viisi pakettia spärdäreitä.

Arvasikohan kaupan täti , että pojat on lähdössä naisiin?

tiistaina, maaliskuuta 28, 2006

ölkasd opisdf l,mlkj kjsf ölolook aahkn ghs!

öklkm ,.m.,mi m,mh oipoi ,m,mn åpoö äölp m.,m hh ,mn,mj.

Aaahgfre mklkj mmmn poikh, mk qawe vbölk ghjk ,mmnb poi!

opdasfölkasdfÖLK .,mk åäåäåk mlkj nmnl .,mmnn mnlkkj oikjsdf!

lauantaina, maaliskuuta 25, 2006

Mistä erottaa taiteilijan?

Taiteilija näkee taiteen mahdollisuuden siellä, missä muut eivät näe.

perjantaina, maaliskuuta 24, 2006

Ollapa pallo

Älä suutu.
Alapään yöhöylä
lyö höynää.
Palautuu sälä.

keskiviikkona, maaliskuuta 22, 2006

Elämää ja elektroniikkaa

Tuli vastaan filmi.

Te kaikki, jotka tahdotte töihin mainostoimistoon, tämä filmi on teille.

Katsokaa.

tiistaina, maaliskuuta 21, 2006

It's a Long Way to Tipperary

Meitä tänään kolme ukkoa ähräsi tunnin ainakin, kun yritettiin saada virka-Nokian kalenteria synkkaamaan meidän tuotantojärjestelmän kalenterin kanssa.

Siis kolme ukkoa ja tunnin ainakin.

Joukossa yksi melkein valmis tekniikan ylioppilas, pääaine tietotekniikka, yksi muuten vaan kova luu ja ammattireiska masiinoiden kanssa sekä minä, joka olematta varsinainen propellipää olen kuitenkin suhteellisen valistunut konemies minäkin.

Niin että kyllä siinä on vielä pitkä matka edessä, ennen kuin joku tavallisempi taavi niistä leluista saa mitään hyötyä irti.

maanantaina, maaliskuuta 20, 2006

Mitäs tässä

Ja kolmonenhan siitäkin tuli.

sunnuntaina, maaliskuuta 19, 2006

Hassu setä

Telkkarista tuli äsken dokkari Saksan moottoriteistä.

Hitler näkyi olleen ihan samanlainen öyhömöyhö silloinkin, kun se puhui ihan asiallisista asioista. Edes tienrakennuksesta se ei osannut puhua muuten kuin samalla nuotilla ja eleillä, millä kurkutettiin juikkua ja kommunistia.

Vähän spede ukko.

torstaina, maaliskuuta 16, 2006

Aku Ankka ulosottomiehenä

Tuli luettua rankkaa kamaa.

Kaveri on saanut faijaltansa turpaan mennen tullen pienestä isoksi niin fyysisesti kuin henkisesti, ja nyt se on romuna, ihan kerta kaikkisen romuna, ja kuka ei olisi.

Ja kaverilla on myös akuutti huoli: pitäisi mennä ns. kotiin pääsiäiseksi ja jos sinne menee, faija vetää taas turpaan.

Mulla jos olisi se hypnoosipyssy, joka muutti Akun myyräksi ja gorillaksi, tähtäisin tähän Brimiin ja PIM, olet vapaa.

perjantaina, maaliskuuta 10, 2006

Olen pieni ihminen enkä häpeä sitä myöntää

Jatkamme tarinoita pikkuoravan ihmeellisistä mainostoimistoseikkailuista.

Päivänä muutamana sattui silmiin mainos. Iso mainos, komeassa lehdessä. Kokosivu, kallis kuin fan. Lehdessä, johon kaikki suunnittelijat tahtovat tehdä ja kun saavat, panostavat tosissaan.

Mainos oli tehty elämäni toiseksi huonoimmassa työpaikassa ja utan tvivel sitä oli ollut tekemässä kautta aikain ainoa AD, jonka kanssa en kerta kaikkiaan pystynyt tulemaan toimeen, koska hänessä yhdistyivät koppavuus ja kompetenssin puute lyömättömän riettaaksi yhdistelmäksi. (Ei, hän ei pitänyt minusta sen enempää; epäilemättä tarinalla on toinenkin puolensa, mutta piruako minä kaikkien kusipäiden vuoksi tasapuoliseksi rupeaisin?)

Ja vähän se mainos oli paska. Se oli ihan paska.

Vahingonilo on alhainen, mutta mukavasti kutittava tunne. Kaikkea hyvää vaan sillekin firmalle.

keskiviikkona, maaliskuuta 08, 2006

Väliaika, kahvia ja pullaa

Ensimmäisen lukuvuoteni neljästä periodista kolme on takana. Menetelmäopinnot ovat olleet mielenkiintoisia ja niitä on ollut vähän, oppiainesisällöt vähemmän mielenkiintoisia ja niitä on ollut paljon. Omaksi hämmästyksekseni olen alkanut saada opinto-oppaasta selvää.

Oodi näyttää tällä hetkellä suorituksia 43 op/26 ov, mihin en ole täysin tyytyväinen, en sittenkään vaikka osa kolmannen periodin tehdystä työstä kirjautuu vasta myöhemmin eli todellinen saldo lienee jotain 50+/30.

Neljännen periodin ja kesän aikana taidan yrittää saada saldon yli sataan opintopisteeseen. Silloin olisin aikataulussa ja alempi tutkinto valmistuisi keväällä 2007.


Edit: otin ja laskin kirjautumattomat suoritukset. Todellinen saldo kolmelta periodilta tulee olemaan 55 op/32 ov.

tiistaina, maaliskuuta 07, 2006

Vaihteeksi tätä

Uskokaa pois, en saa mitään kovin suuria kiksejä monikulttuurisuuden taivastelusta.

Vaihteeksi on kuitenkin pakko avata suuta senkin asian tiimoilta. Menivät nimittäin tekemään päätöksen, että maahanmuuttajalasten pistäminen omalle suomi 2 -luokalle on syrjintää. Pohtikaa tätä ankarasti: on syrjintää laittaa puolikielinen skidi sellaiseen luokkaan, jota opetetaan puolikielisyys huomioiden ja toimivaan käyttösuomeen tähdäten, äidinkieli säilyttäen.

Mitä tämä kertoo päätöksen tekijöistä?

Minä paskasakkina ne pitävät somalilapsia, kun on syrjintää, että somalilapset joutuvat olemaan niiden kanssa? Minä vitun überarjalaisina ne pitävät suomalaislapsia? Suomalaislapsetko jotenkin maagisesti säteilyttävät pelkällä olemassaolollaan muuttajakakaroiden päähän jotain ihmeellistä jaloutta, jota niissä ei muuten millään voi olla?

Vaan eipä tässä vielä kaikki.

Tänäisen Hesarin yleisönosastolla kirjoittaa joku, kuka onkaan, Anu Kyyhkynen näin:

(...)On tietysti ilo huomata, että maahanmuuttajataustaisen oppilaan vanhemmat haluavat tukea lastensa kotoutumista, mutta molemminpuoliseen luottamukseen tuntuu olevan vielä matkaa. (...) Yleensä maahanmuuttajataustaustaisten oppilaiden opettajiksi valikoituu opettajia, jotka ovat erikoistuneet yliopistossa monikulttuurisiin kysymyksiin ja haluavat osaltaan tukea maahanmuuttajien kotoutumista (...) Se, että hyvää tarkoittavat pyrkimykset leimataan rasismiksi, väsyttää helposti monikulttuuriseen työhön orientoituneen kantasuomalaisen.

Lukekaa viimeinen uudestaan: "Se, että hyvää tarkoittavat pyrkimykset leimataan rasismiksi, väsyttää helposti monikulttuuriseen työhön orientoituneen kantasuomalaisen."

Hassu detalji

Pienenä luulin, että Kaisaniemen kasvitieteellinen on nimeltään Lasipalatsi. Se oli tehty lasista ja näytti upealta.

Kun totuus selvisi, petyin. Mielestäni Lasipalatsissa ei ollut mitään palatsinomaista enkä ylipäätään nähnyt funkkiksessa mitään esteettisiä arvoja.

Mistä erottaakin lapsen aikuisesta, mitä arkkitehtuuriin tulee.

keskiviikkona, maaliskuuta 01, 2006

Tshehov sen sanoi

Näytelmä pitää kirjoittaa huonosti ja häikäilemättömästi.

Pätee myös tenttivastauksiin.